Onko sinun kuvasi vuoden paras vedenalainen kuva?

Sukeltaja meressä

Vedenalainen valokuvaus on yksi kiehtovimmista mahdollisista harrastuksista. Levitämme jälleen tietoa harrastuksesta vuosittaisen valokuvauskilpailumme kautta. Kilpailumme tavoitteena on ottaa mahdollisimman komea, puhuttava tai muuten taiteellisesti arvokas kuva, joka on otettu vedenpinnan alapuolella. Kilpailuumme on jälleen mahdollista ottaa osaa koko kesän ajan, minkä jälkeen voittajat palkitaan syksyllä. Kilpailun tuomaristo koostuu useista valokuvauksen sekä sukelluksen ammattilaisista. Kilpailussa yhteistyötä kanssamme tekee jälleen hyväntekeväisyysjärjestö diveheart.org.

Vedenalaisen valokuvauksen alkeet

Kilpailumme sopii oivasti myös aloittelijoille ja mikä olisikaan parempi syy uuden harrastuksen aloittamiseen. Vaikka vedenalaista valokuvausta harrastetaankin yleensä laitesukelluksen yhteydessä, onnistuu valokuvaaminen veden alla myös ihan vain snorklauksen yhteydessä tai uimareissulla. Teknisesti vedenalaisia kuvia on mahdollista ottaa myös rannalla pysymällä ja asettamalla vain kamera veden alla, mutta parhaita kuvia saadaan luonnollisesti, kun myös kuvaaja itse on pinnan alapuolella.

Vedenalaisten kuvien viehätys syntyy useimmiten aiheista, jotka eivät perinteisessä valokuvauksessa ole yhtä tavanomaisia. Monet harvinaiset kalat ja muut merenelävät ovat yleisiä kuvausaiheita, mutta myös laivojen hylyt, erilaiset luolat ja muut geologiset muodostelmat herättävät kuvaajien mielenkiinnon vuodesta toiseen. Miksei kuvia voisi ottaa jopa muista sukeltajista! Esimerkiksi OCSSDI.org esittelee taatusti toimivia aiheita vedenalaiseen valokuvaukseen.

Valotus vedenalaisessa valokuvauksessa

Esimerkiksi MAST korostaa, että valotus on ensisijaisessa osassa vedenalaisten valokuvien onnistumisessa. Tämä on samalla myös ensimmäisiä ongelmia, jotka monet vedenalaiseen valokuvaukseen siirtyvät kohtaavat. Ongelmia syntyy, koska värit ja kontrasti alkavat katoamaan sitä myötä, kun kuvaaja siirtyy syvyyksiin. Punaisen ja oranssin kaltaiset värit katoavat nopeasti ympäröivään veteen, mikä tarkoittaa sitä, että veden alla kaikki alkaa näyttämään siniseltä. Myös kauempana olevat kohteet alkavat nopeasti muuttumaan värittömiksi ja sumuisiksi, joten kuvaajan on ehdottoman tärkeää olla lähellä kohdetta.

Yleisesti hyödynnetään kahta oleellista tekniikkaa. Tärkeimpänä näistä voidaan pitää jo mainittua kameran viemistä hyvin lähelle kohdetta. Vedenalaisessa valokuvissa suositaan hyvin tarkkoja lähikuvia ja metriä kauempaa otettavia kuvia aletaan jo pitää epäonnistuneina. Toisena tekniikkana toimii salamavalon käyttäminen, jotta kuviin saataisiin lisää väriä. Taitava salaman käyttäminen lähikuvissa mahdollistaa koko väriskaalan näkymisen kuvissa ympäröivästä vedestä huolimatta.

Salaman käyttäminen veden alla vaatii opettelua

Jos otat vedenalaisen valokuvauksen vakavasti, on salaman oikeaoppinen käyttäminen ehdottomasti yksi tärkeimmistä taidoista. Tärkeänä vinkkinä voidaan pitää sitä, että vedenalaisessa valokuvauksessa salamaa tulisi käyttää ensisijaisesti tukemaan yleistä valotusta ja palauttamaan kuvasta kadonneita värejä. Salamaa sen sijaan ei tulisi käyttää pääasiallisena valonlähteenä. Lähtökohtaisesti valokuvaajat pyrkivät pitämään auringonvalon ja salaman suhteen sopuisana, jotta kuvassa olisi mukava tasapaino. Taitoa kuitenkin vaaditaan, sillä tämä käy entistä vaikeammaksi, mitä syvemmälle mennään ja mitä vähemmän auringonvaloa on tarjolla. Modernit kamerat kuitenkin palvelevat tälläkin saralla erinomaisesti, sillä monissa kameroissa on nykyään automaattinen valotuksensäätö, joka on suunniteltu vedenalaiseen kuvaamiseen. Digitaalisten kameroiden saapumista markkinoille voidaan jo itsessään pitää suurena palveluksena vedenalaisista valokuvista kiinnostuneille, sillä harjoitteleminen ja virheiden korjaaminen on tietysti entistä helpompaa, kun omiin kuviinsa pääsee heti käsiksi.

Monet kuvaajat ovat yrittäneet kuvata veden alla hyödyntämättä salamaa lainkaan, mutta useimmiten näitä yrityksiä pidetään enemmän tai vähemmän epäonnistuneina. Teoriassa värifilttereitä voisi hyödyntää vähentämään sinisen värin määrää, mutta tässä muodostuu ongelmaksi kuvien syvyys ja kontrastin katoaminen. Monet digitaaliset kamerat mahdollistavat väribalanssin automaattisen muokkaamisen, mutta tämä johtaa helposti siihen, että värit näyttävän epäluonnollisilta ja esimerkiksi vesi saattaakin värjäytyä vaaleanpunaiseksi. Kaikista kalleimmat kamerat tarjoavat tälläkin saralla parempia ominaisuuksia, mutta ammattilaiset eivät juuri ole näistä innostuneet ja aloittelijan kannattaa joka tapauksella opetella käyttämään salamaa myös veden alla.

Koska ilman salamaa kuvatessa väri ja kontrasti tapaavat kadota, minkä lisäksi salama auttaa tuomaan kuvan varsinaisen kohteen paremmin esiin, on salaman taitava käyttö yksi oleellisimmista tekijöistä vedenalaisessa valokuvaamisessa. Ammattilaiset kuvaavat luonnollisella valolla lähinnä suuria ja uhkaavia kohteita, kuten haita ja valaita.

Minkälaista kameraa vedenalainen valokuvaus vaatii?

Erityisesti vedenalaiseen kuvaukseen tarkoitettuja kameroita on kehitetty jo 1960-luvulta lähtien ja todellisia ammattilaisvehkeitä on edelleen tarjolla, mutta tällä saralla kehitys on ollut äärimmäisen suotuisaa aloittelijoille ja peruskuvaajille. Suuria panostuksia ei vaadita ja monet pokkarikameratkin sopivat erinomaisesti vedenalaisten valokuvien ottamiseen.

Pokkarikamerat eroavat vaativammista ammattilaiskameroista lähinnä sen myötä, että kuvaaja pystyy vaihtelemaan erilaisten linssien välillä. Koska linssi on veden alla kuvatessa tietysti märkä, tasoittuvat erot eri kameroiden välillä, mutta monet harrastelijat siirtyvät tästä huolimatta nopeasti kameroihin, joissa on mahdollista vaihtaa linssejä. Laadukkaammat kamerat tarjoavat tietysti myös paremman mahdollisuuden vaihdella polttoväliä, suuremman sensorin ja paremman kuvanlaadun, mutta aloittelijan näkökulmasta nämä eivät varsinaisesti ole erityisen merkittäviä asioita. Moderneilla pokkarikameroillakin pystyy ottamaan erinomaisia ja jopa ammattimaisia kuvia.

Pokkarikameroissa on veden alla kuvatessa myös selviä plussapuolia. Kameran pienempi koko ja kevyempi paino tekevät siitä käyttömukavuuden kannalta ylivoimaisen vaihtoehdon. Pokkarikameran kanssa sukeltaminen ja kuvaaminen on yksinkertaisesti helpompaa, eikä kameran halpa hintakaan taatusti ole haitaksi ostopäätöstä tehdessä. Kun valitset pokkarikameraa vedenalaiseen kuvaamiseen, kiinnitäthän huomiota siihen, että kamerasta löytyy vähintään full manual mode, makrotila, kalansilmälinssi, hyvä automaattinen tarkennus sekä kestävä akku. Ensimmäiseksi kannattaa tietysti tarkastaa, että kamera on taatusti tarkoitettu veden alle ja myös kameran säätäminen veden alla on helppoa.

Järjestelmäkameroilla on tietysti veden alla vähintään joitakin selviä etuja. Optiikat ovat lähtökohtaisesti paremmat, tarkentaminen on helpompaa, sensorit ovat suurempia ja kuvaajalla on enemmän säätövaraa syvyyden suhteen. Järjestelmäkamerat tapaavat myös olla hiljaisempia ja akut kestävät pidempään.

Jos vedenalainen kuvaaminen kiinnostaa enemmän, kannattaa harkita myös laitesukelluskurssia, sillä monet sukelluskurssit opastavat aloittelijoita myös kuvaamisessa. Kun perusasiat veden alla ovat hallussa, on kuvaamiseen keskittyminenkin helpompaa. Myös rauhallinen käytös auttaa siinä, että kuvattavat merenelävät eivät ole välittömästi uimassa karkuun. Kuvakilpailuumme voit kuitenkin osallistua vaikka lähijärvessä pokkarikameralla kuvaamalla!